Mihin uskomme?
Helsingin tuomiokirkko on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kymmenestä tuomiokirkosta. Se on Helsingin hiippakunnan ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pääkirkko, mutta monelle se on koko Helsingin symboli. Kirkko antaa paikan hiljentymiselle, se kokoaa ihmiset yhteen viettämään mm. jumalanpalveluksia sekä toimii konserttikirkkona.
Mihin uskomme?
Kristinusko on uskoa elävään Jumalaan. Se on uskoa siihen, että Jumala, Isä, antanut elämän kaikelle olemassa olevalle. Myös oma elämämme on Luojan lahjaa. Jumala vaikuttaa luomakunnassa ja historiassa ja kohtaa ihmisen myös henkilökohtaisesti.
Kristinusko on uskoa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen kuolemaansa ristillä. Jumala ilmoitti itsestään lähettämällä Poikansa maailmaan, jotta ihminen voisi elää Jumalan yhteydessä.
Jumalan ilmoituksesta kertoo Raamattu, joka on keskeisin lähde, kun etsitään tietoa Jumalasta.
Kaikki luterilaiset opilliset kysymykset ja linjaukset perustuvat kristittyjen pyhään kirjaan, Raamattuun, joka koostuu Vanhasta ja Uudesta testamentista.
Kristinusko on uskoa Pyhään Henkeen, joka tuo Jumalan hyvyyden ja Kristuksen rakkauden ihmisten keskelle. Pyhä Henki kutsuu ihmistä ja synnyttää hänessä uskon.
Kristinusko on maailman uskonnoista kannattajamäärältään suurin. Kristilliseen kirkkokuntaan kuuluvat kristityt ovat saaneet maailmanlaajuisen kutsumanimensä Jeesuksen Raamatussa käytetystä kreikankielisestä nimestä Kristus (suom. voideltu, kuningas).
Luterilaisuus
Luterilainen kirkko on kristillinen, protestanttinen kirkkokunta, jonka juuret ovat Saksassa katolisen kirkon 1500-luvun alussa uudistusta tavoitelleessa liikkeessä. Uudistuksen aloitti augustinolaismunkki Martti Lutherin toiminta.
Suomeen luterilaisuus saapui Wittenbergissä opiskelleiden suomalaisten, erityisesti Mikael Agricolan (1510–1557) työn kautta. Pääosin Raamatun suomentanutta Agricolaa pidetään myös suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden "isänä".
Helsingin tuomiokirkko on evankelis-luterilainen kirkko. Sana ”evankelinen” viittaa evankeliumiin Jumalan armosta Jeesuksessa Kristuksessa pelastuksen perustana. Sana luterilainen viittaa juuri Martti Lutheriin.
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu Suomessa noin 70 % suomalaisista. Luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa ja luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Luterilaisessa kirkossa on kaksi sakramenttia, kaste ja ehtoollinen.
Pyhän Raamatun ydin on kolmiyhteisen Jumalan rakkaus ihmiskuntaa kohtaan: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että hän antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän (Joh. 3:16).
Jumalanpalvelus
Kirkko poikkeaa muista rakennuksista siinä, että se on kolmiyhteisen Jumalan kohtaamisen, hiljentymisen ja rukouksen paikka. Kirkkojärjestyksen mukaan vihittyä kirkkoa saa käyttää vain sen pyhyyteen soveltuviin tarkoituksiin.
Tuomiokirkossa vietetään arkisin kello 12 joko rukoushetki, urkuvartti tai viikkomessu. Lauantaina kokoonnutaan klo 18 iltakirkkoon. Sunnuntaisin, Jeesuksen ylösnousemuksen päivänä klo 10 vietettävä messu on viikon päätapahtuma.
Tilaisuuksien valmistelusta ja toimittamisesta vastaavat papit, kirkkomuusikot ja kirkonpalveluskunta sekä kuorot, messukumppanit ja muut avustajat. Seurakunta osallistuu aktiivisesti liturgiaan, rukoilee Jumalaa, kuulee hänen sanaansa ja laulaa virsiä. Yhdessä laulaminen on erityisesti luterilaiselle kirkolle tyypillistä. Suomalaistenkin virsikirjojen historia alkaa jo 1500-luvulta. Jumalanpalvelukset ovat kaikille avoimia.
Tuomiokirkon jumalanpalvelusten ohjelmat on käännetty useille eri kielille, jotta myös muut kuin suomenkieliset pystyvät osallistumaan jumalanpalvelukseen.